Pidempi tuotteiden säilyvyys

Oikealla teknologialla säilyvyyttä voidaan pidentää jopa useilla viikoilla

Elintarviketeollisuudessa jokainen lisäpäivä tuotteen säilyvyydessä on arvokas. Se tarkoittaa laajempaa jakelualuetta, vähemmän hävikkiä, tyytyväisempiä asiakkaita ja parempaa kannattavuutta.

Mutta onko tuotteiden säilyvyyttä mahdollista pidentää merkittävästi ilman kemikaaleja tai säilöntäaineita? Vastaus on kyllä.

Modernit hygienianhallinnan teknologiat mahdollistavat säilyvyyden pidentämisen muutamasta päivästä jopa useisiin viikkoihin.

Miksi säilyvyys on tärkeä kilpailutekijä?

Tuotteiden säilyvyys vaikuttaa suoraan yrityksen kilpailukykyyn ja kannattavuuteen. Lyhyt säilyvyys rajoittaa jakeluetäisyyksiä, lisää logistiikkakustannuksia ja aiheuttaa hävikkiä koko arvoketjussa. Kauppaketjut suosivat tuotteita, joilla on pidempi säilyvyys, koska ne vähentävät riskiä ja hävikin kustannuksia.

Tuotemerkkien omistajat ovat tarkkoja brändiensä laadusta ja maineesta. He miettivät tarkkaan, kenen valmistajan haltuun tuotannon uskaltaa luottaa. Tuotantolaitokset kilpailevat yhä enemmän keskenään, ja brändit kauppojen hyllyillä.

Hygienia on yksi ratkaisevista tekijöistä tässä kilpailussa.

Mistä lyhyt säilyvyys johtuu?

Säilyvyysongelmien taustalla on lähes aina mikrobikontaminaatio. Vaikka tuote olisi kuinka huolellisesti valmistettu, mikrobit voivat päästä tuotteeseen monessa vaiheessa.

Kypsennyksen jälkeiset prosessivaiheet ovat erityisen kriittisiä. Kun tuote on kypsennetty tai muuten käsitelty lämpötilassa, joka tuhoaa mikrobit, se on hetken aikaa "puhdas". Heti kun tuote jäähdytetään, leikataan, pakataan tai muuten käsitellään, se altistuu uudelleen mikrobeille.

Sisäilman laatu vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Syksyisin ulkoilman kohonneet mikrobipitoisuudet näkyvät hygieniatason voimakkaana heikentymisenä. Tämä ilmiö toistuu joka vuosi, mutta sille ei ole luotu hallintamenetelmää.

Pintojen ja ilman mikrobit tarttuvat tuotteeseen käsittelyn aikana. Vaikka pinnat siivottaisiin säännöllisesti, mikrobit palaavat nopeasti, erityisesti kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa.

Siivous ja kemikaalit hoitavat ongelmaa jälkikäteen

Lähes ainoa menetelmä hygieniatulosten parantamiseksi on toistaiseksi ollut perinteinen siivous pesuineen ja sitä myötä kustannusten nousu. Siivous- ja pesukulut ovat merkittävä kustannuserä kulurakenteessa ja tuotteen hinnassa.

Toisaalta siivouksellakaan ei voi ratkaista kaikkia ongelmia. Siivous on aina jälkikäteistä, ja se keskittyy pintoihin. Ilman kautta leviävää kontaminaatiota siivous ei tavoita. Lisäksi perinteinen siivous vaatii tuotannon keskeyttämisen, mikä lisää kustannuksia ja vähentää tuotantoaikaa.

Kemialliset säilöntäaineet ovat toinen perinteinen ratkaisu, mutta nykyään suositaan yhä enemmän luonnonmukaisia ja kemikaalittomia ratkaisuja. Lisäksi säilöntäaineet eivät ratkaise juurisyytä – mikrobikontaminaatiota tuotantoympäristössä.

Tavoitteellinen hygienian hallinta puuttuu ongelmiin ennen niiden syntymistä

Yksittäisten tuotteiden säilymiseen ja hygieenisyyteen liittyvien ongelmien ratkaisussa tarvitaan näkemyksellistä johtamista ja selvää, tavoitteellista kokonaissuunnitelmaa. Hygieniaa pitää johtaa aivan kuten normaalia liiketoimintaakin: asettamalla uusia, selkeitä tavoitteita parempien tuloksien saavuttamiseksi.

Hygienian tavoitteet mitoitetaan palvelemaan yrityksen strategian mukaisia tavoitteita monin eri tavoin. Ne vaikuttavat logistiikkaan, laatuun, tuotteeseen ja kilpailukykyyn.

Tarvitaan tavoitteellisuutta ilma- ja pintahygieniaan. On tavallista hallita puhtautta eri hygienia-alueiden kautta, mutta esimerkiksi ilman puhtaudelle ei ole määritetty eroavia tavoitetasoja eri hygienia-alueille. Eri hygienia-alueet, mutta käytännössä lähes samat mikrobipitoisuudet – eli hygienia-alueita ei todellisuudessa ole olemassa. Näin ei enää tarvitse olla, sillä teknologiat mahdollistavat eri mikrobitasojen säätämisen eri hygienia-alueille.

Tavoitteiden lisäksi pitäisi olla määritetty myös turvarajat, "hälytysrajat", jotka ohjaavat korjaaviin toimenpiteisiin. Tämä mahdollistaa ennakoivan toiminnan sen sijaan, että reagoitaisiin ongelmiin vasta niiden ilmettyä.

Modernit teknologiat: hygienian hallinta ilman kemikaaleja

Tuotteiden ja ympäristön hygienian hallintateknologioiden huima kehitys mahdollistaa asioita, joita ennen vain toivoimme. Laitteiden tehot ovat kasvaneet muutamassa vuodessa useita satoja prosentteja, jolloin suuretkin tilat tai kokonaisuudet on voitu ottaa haltuun.

Näitä uusia ratkaisuja ovat muun muassa:

UVC-valo – tehokas ja turvallinen desinfiointimenetelmä: Ultraviolettivalon C-aallonpituus (UVC) tuhoaa mikrobien DNA:n ja estää niiden lisääntymisen. UVC-teknologia voidaan integroida elintarvikkeiden tuotantotiloihin siten, että se toimii jatkuvasti tai tarpeen mukaan ilman, että tuotantoa tarvitsee keskeyttää.

Ionisointi – ilman puhtauden hallinta: Ionisointi poistaa ilmasta mikrobeja, hajuja ja partikkeleita. Se on erityisen tehokas kypsennyksen jälkeisissä prosessivaiheissa, missä tuote altistuu ilmalle ennen pakkausta.

Mitä tuloksia teknologioilla voidaan saavuttaa?

Eri teknologioilla yhdessä tai erikseen saadaan vähennettyä mikrobikuormaa jopa 80 % lähtötilanteesta riippuen. Hygieniataso on mahdollista rakentaa aseptiseksi, jolloin tuote voidaan prosessoida mikrobittomassa ympäristössä.

Konkreettisia tuloksia on jo saatu. Me TopHygienellä olemme toteuttaneet kokonaisvaltaisia hygienian parannusprojekteja, joissa on kehitetty myös kypsennyksen jälkeisiä prosessivaiheita. Olemme nostaneet elintarvikkeiden säilyvyystasoa muutamasta päivästä jopa useisiin viikkoihin.

Kun hygienian hallinta automatisoituu, myös laatu paranee, ja tulokset muuttuvat tasaisiksi inhimillisten tekijöiden vähentyessä. Samalla säästetään henkilö- ja pesuainekuluissa ja otetaan askel kohti riskittömämpää, kemikaalivapaata tuotantoa.

Suunnitelmallisuus on tärkeää

Kun elintarvikkeiden säilyvyyttä halutaan pidentää ja ottaa käyttöön uuden ajan desinfiointiteknologia, on tärkeä edetä askel kerrallaan. Suunnitelmaa ei tarvitse toteuttaa yhdellä kertaa, mutta se mahdollistaa systemaattisen toiminnan ja tulosten pitkäjänteisen kehittämisen koko valmistusketjussa.

Ensimmäinen askel on kartoitus: missä prosessin vaiheissa kontaminaatio tapahtuu? Mitkä ovat kriittisimmät pisteet? Minkälainen hygieniataso eri alueilla tarvitaan?

Toinen askel on tavoitteiden asettaminen: mikä on tavoiteltava säilyvyys? Mikä on hyväksyttävä mikrobilaskenta eri prosessin vaiheissa?

Kolmas askel on teknologiavalinnat: mitkä teknologiat sopivat parhaiten kunkin alueen tarpeisiin? Miten ne integroidaan osaksi nykyistä tuotantoprosessia?

Neljäs askel on seuranta ja jatkuva parantaminen: miten varmistetaan, että tavoitteet saavutetaan? Miten reagoidaan poikkeamiin?

Kun hygienia on hallinnassa, säilyvyys paranee, hävikki vähenee, kilpailukyky kasvaa ja asiakastyytyväisyys nousee. Jokainen lisäpäivä on arvokas – sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta.

Ota yhteyttä meihin, niin jutellaan siitä, miten juuri sinun tuotteidesi säilyvyyttä voidaan pidentää teknologiamme avulla. Kartoitus ja suunnittelu eivät sido mihinkään, mutta ne voivat avata aivan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnallesi.

Tarjoamme monipuoliset desinfiointiratkaisut elintarviketeollisuudelle, sekä muille aloille, koko Suomen alueelle.

< Vanhempi

Uudempi >